Ristiretket - naisen emansipaation aikaa?

ESSEE_ Keskiajan naiskäsitysten kirjo

___Isabella I Kastilialainen (1451-1504), Kastilian ja Leónin kuningatar. Isabella valvoi sotilashallintoa. Tarvittaessa hän esiintyi joukkojensa joukossa - esimerkiksi piirityksen jälkimmäisissä vaiheissa, jolloin hän saapui täydessä panssarissa ja kokosi joukkonsa. Toisinaan Isabella jopa otti henkilökohtaisen armeijan komennon kentällä ja johti onnistuneita piirityksiä. (wikipedia) 

Mia Mäkelä

Pohdiskeluni kohdistuu ristiretkien vaikutukseen keskiajan naisen rooliin. Lähdetekstien mukaan naisen asema keskiajalla oli lähinnä vaimo ja äiti, aina miehen alapuolella, oli kyseessä sitten isä tai aviomies. Näiden naisroolien, joiden sisältö oli lähinnä kuuliaisuus ja hedelmällisyys, lisäksi oli myös nunnia, joilla oli ehkä parhaat mahdollisuudet koulutukseen ja henkiseen kukoistukseen. Keskiajalla oli kuitenkin lukumäärältään enemmän naisia kuin miehiä (Moriarty 160-1), näin ollen naimattomien naisten joukko on saattanut olla hyvinkin suuri. Miesten lukumäärää vähensi myös jatkuvat sodankäynnit ja ristiretket.

Naimattomien naisten ja nunnien lisäksi monet vaimot elivät kuitenkin hyvinkin “naimatonta” elämää ristiretkien aikana. Ristiretket olivat sotaretkiä joiden tavoitteena oli saada Jerusalem ja pyhä maa muslimien vallasta takaisin katoliselle kirkolle. Ristiretket tapahtuivat 1095 ja 1291 välissä, eli noin 200 vuoden ajan.

Toisen ristiretken (1147–1149) jälkeen naisten osallistuminen ristiretkiin kielletttin, joten poikkeuksia ja pesijänaisia lukuunottamatta, he jäivät kotiin pitämään huolta taloudesta ja perheestä sekä puolustuksesta ryöstöretkien varalta. Näin nainen omaksui “miehisen” roolin ja päätti talon asioista. Miehen poissaolo ristiretken aikana saattoi kestää jopa kymmenen vuotta, jonka aikana naisen asema, rooli ja kyvyt oletettavasti vahvistuivat hänen kokemuksensa kasvaessa.

Ristiretkien aikana kotiin jääneellä naisella oli myös muita etuja miehensä kanssa asuvaan naiseen verrattuna, olettaen että hän noudatti naiseen kohdistuvia siveyden odotuksia. Hän mahdollisesti säästyi jatkuvilta hengenvaarallisilta synnytyksiltä ja sai näin paremmat mahdollisuudet selvitä hengissä kypsään ikään asti, jopa viisikymppiseksi. Keski-ikä naisilla kun oli, riippuen ajankohdasta, vain 24 vuotta (Gies and Gies, City 58).

Taistelu Konstantinopolista (wikipedia)

Jos nainen menetti miehensä ristiretkellä, hän peri kolmasosan miehen omaisuudesta ja sai siihen määräämisoikeuden. Talonpojan vaimo sai yleensä kaiken (Gies and Gies, City 69). Tilanne oli tavanomainen sillä tuhansia ristiretkeläisiä katosi tai kuoli taisteluissa, matkalla tai sairauteen. Ottaen huomioon leskien suuren määrän, yleistä käsitystä keskiajan naisten asemasta voi kyseenalaistaa. Vaikuttaa siltä, että miehen läsnäolo, oli se sitten isä tai aviomies, verotti naisen “tärkeyttä” ja selviytymismahdollisuuksia, joten ristiretket saattoivat toimia jopa naisen emansipaation lähteenä.

Leskillä ja naimattomilla naisilla oli siis etuja vaimoihin verrattuna, jos vertailu tapahtuu naisen itsemääräämisoikeuden suhteen. Naisen turvallisuus oli kuitenkin uhattuna juuri ryöstöretkien ansiosta, koska monet olettivat että nainen ei pystyisi puolustautumaan yhtä hyvin kuin mies. Naisen johtamasta puolustuksesta löytyy historiallista aineistoa, kuten Lady Alice Knyvetin ajatukset linnassan vastatessaan linnaa piirittävälle joukolle:

“I will not leave possession of this castle to die therefore; and if you begin to break the peace or make war to get the place of me, I shall defend me. For rather I in such wish to die than to be slain when my husband cometh home, for he charged me to keep it.”

Nainen voi myös mennä uusiin naimisiin, jolloin hän jälleen menetti omaisuutensa ja itsemääräämisoikeutensa uudelle miehelleen. Voi siis olettaa, että moni leski ei ainakaan tästä syystä etsinyt uutta aviomiestä.

Florine of Burgundy, joka kuoli 1. ristiretkellä. (wikipedia)

Olen pohdiskellut ristiretkien merkitystä kotiin jääneen naisen näkökulmasta ja hänen itsemääräämisoikeutensa ainakin hetkellisestä kasvusta. Ristiretkillä oli kuitenkin myös sivutuotteena toisenlainen vaikutus naisten elämään, joka liittyy miesten kokemuksiin ristiretkillä, ja erityisesti idän korkeamman kulttuurin “sivistävästä” vaikutuksesta. Tästä ristiretkeläisten maailmankuvan avautumisesta ja arabialaisen rakkausrunouden löytämisestä alkoi trubaduuri-kulttuuri “sivistymättömien” Euroopassa, jossa aatelisnaisia alettiin palvoa stereotyyppisenä ihannekuvana. Monet rikkaat lesket, jotka menettivät miehensä ristiretkillä, suosivat trubaduurikulttuuria, kuten Agnes, Barin kreivitär, joka varmisti että taiteilijat kuvasivat feministisiä teemoja, ja näin auttoivat häntä pitämään yllä valtaa ja mainetta. (McCash, 33).

Joillakin aatelisilla naisilla oli paljon valtaa kodin ulkopuolella, kuuluisin heistä oli Eleonoora Akvitanialainen (1120-1204), joka osallistui ensimmäisen miehensä Louis VII:n kanssa toiselle ristiretkelle, jossa hän osallistui strategisiin sessioihin. Takaisin Ranskassa Eleonoora erosi miehestään ja nai Englannin Henry II:n. Englannin hovissa hän varmisti trubaduurikulttuurin nousun ja hänen poikansa Richard Leijonamielestä tuli Englannin ehkä kuuluisin trubaduuri. Eleanorista tuli myös poikansa holhoojana Englannissa valtaapitävä taho, kuningas Richardin ollessa ristiretkillä lähes koko elämänsä. Mesenaatin sijaan naiset saattoivat toimia myös trubaduureina (Trobairitz), kuten seuraava katkelma osoittaaa :

Lady Carneza of the Lovely Gracious Body

give some advice to us two sisters

shall I marry someone we both know?

or shall I stay unwed? that would please me,

for making babies doesn't seem so good

and it's too anguishing to be a wife (p.144)

…

I therefore advise you, if you want to plant good seed

to take as husband Coronat de Scienza

from whom you shall bear as fruit glorious sons

saved is the chasity of she who marries him

Katkelma viittaa siihen että naisia kehotettiin menemään naimisiin, kaikesta huolimatta. Ristiretket antoivat naisille kuitenkin mahdollisuuden toimia itsenäisesti ja jopa lähteä itse ristiretkelle mukaan. Sen seurauksena syntynyt maailmanavartuminen ja uusi rakkauskäsite, ehkä sopivastikin juuri sodan seurauksena, muuttivat naisen asemaa. Ristiretkiä voisi siis hyvästä syystä pitää ajanjaksona jolloin keskiaikainen naisliike otti ensimmäisen askeleensa? Se askel kuitenkin katkesi ikävästi mustan surman saapumiseen.

Lähteitä:

Gies, Frances, and Joseph Gies. Life in a Medieval Village. New York: HarperCollins Publishers, 1991.

Manchester, William. A World Lit Only by Fire. The Medieval Mind and the Renaissance: Portrait of an Age. New York: Little, Brown, and Company, 1993.

Moriarty, Catherine, ed. The Voice of the Middle Ages in Personal Letters 1100-1500. New York: Peter Brunswick Books, 1989.