top of page

Search

On rikos hirmuinen sisälleen sisälmyksiä ahtaa

Ovidius (Pythagoraan opetukset)

(wikipedia)

Mia Mäkelä

Länsimaisen sivilisaation katsotaan yleisesti alkaneen antiikin Kreikasta. Kaikki tietävät Pythagoraan, Platonin ja Plutarkhosin nimeltä, mutta harva tietää että he kaikki pidättyivät lihansyönnistä. Pythagoraan kerrottiin eläneen hunajalla, leivällä ja vihanneksilla, joskus hän söi myös mereneläviä. Hänen seuraajansa olivat kenties ensimmäisiä länsimaissa järjestäytyneitä "vegetaristeja". Termiä ei tuolloin käytetty, vaikka se juontuukin kreikan sanasta vigeo (olla elinvoimainen), vegetatio (elinvoimaiseksi tekeinen). Pythagoras kertoo Ovidiuksen kirjaamissa opetuksissa uskovansa että niin kauan kuin ihmiset surmaavat eläimiä syödäkseen, he myös tappavat toisiaan. Näin hän yhdisti lihan syönnin väkivaltaan. Kyseessä ei ollut vain terveydellinen näkökulma, kuten Platonilla, joka uskoi lihansyöjän tarvitsevan enemmän lääkäriä. Lihansyönnin lisäksi termiä "sarkofagi" käytettiin myös nopeasti ruumiin mädättävästä kiviaineksesta tehtyä hauta-arkkua. Plutarkhos esitteli lihansyönnin vaikutuksina mm. sielun tylsistymisen teoksessaan Peri Sarkofagias. Antiikin kasvissyöjillä on ollut aikojen kuluessa monia tunnettuja seuraajia, kuten Leonardo da Vinci (1452 –1519) jonka mielestä lihansyöjien keho taisi todellakin muistuttaa hautaa: "We live by the death of others. We are burial places!" Voltaire (1694 – 1778) karttoi lihaa, ja uskoi sen tekevän veren katkeraksi ja ajavan ihmisen hulluuteen sadoin eri tavoin. Franz Kafka (1883 – 1924) oli raakaruoan ystävä ja mainitsi vihdoin löytäneensä rauhan akvaariossa, jätettyään lihan lisäksi myös kalan ruokavaliostaan. George Bernard Shaw (1856 – 1950) kertoi olleensa kannibaali 25 vuotta, jonka jälkeen hänestä tuli kasvissyöjä. Albert Einstein (1879 – 1955) löysi kasvisruoan vasta elämänsä loppuvaiheessa, jolloin tunnusti että oli aina tuntenut huonoa omatuntoa lihan syömisestä. Viimeisenä muttei vähäisimpänä eräs aikamme tunnetuimmista lihansyönnin kriitikoista: Morrissey (1959-), joka kirjoitti ja lauloi the Smiths-bändissä Meat is Murder-laulun vuonna 1985. Morrissey on kertonut haastattelussa: "I think as long as human beings are so violent towards animals there will be war." Näin Morrisseyn sanoissa kaikuvat muinaisen Pythagoraan ajatukset. Meat is murder- biisi toimi oman elämänmuutokseni ääninauhana kun jätin lihan lopullisesti 90-luvun alussa. Olen ollut lapsesta asti eläinrakas ja nähtyäni teininä videoita teollisesta lihantuotannosta liityin saman tien Animaliaan. Morrisseyn vaikutus tuntuu yhä monen elämässä. Löysin Meat is Murder-youtube-sivulta seuraavan kommentin nimimerkki Vango Tonelta: "I can see how the title would annoy people who enjoy eating meat, as I'm sure they'd disagree with being labelled murderers. However, after witnessing this song being performed live by Morrissey (and the accompanying video of shocking footage in slaughter houses) I felt incredibly guilty of how naive I had been about the meat industry and therefore will never eat meat again."

Morrissey : Meat is Murder

And the flesh you so fancifully fry Is not succulent, tasty or kind It's death for no reason And death for no reason is murder https://www.youtube.com/watch?v=jpkPWwTJTSw

Recent Posts

Honeybee´s return to the forest

Eläinten oikeudenkäynnit

Kana josta tuli kukko

Comments

bottom of page